torstai 11. huhtikuuta 2019

Be an Example


Many people seem to believe that their vote doesn't count or it doesn't matter if they don't recycle. They tend to think that one person can’t make a difference.

They're wrong.

It's called an example.

Have you heard of Greta Thunberg? Last August, she was the only person in her school strike for climate. It started with one girl. And it has quickly grown to cover hundreds of cities all over the world with hundreds of thousands of people attending the strike every single Friday.

So do you still think one person can’t make a difference?

A Finnish voting aid application asks if Finland should be a forerunner in the fight against the climate change even if it means creating expenses to the nation.

It's not an expense.

It's called an investment.

Usually you want to invest in the place where you live, whether it's a house or an apartment. Not so much if it's a whole damn planet. The only planet we have called home.

People should realize that this investment will pay itself back. Not only as a greener future for all of us but you can get competitive advantage and sell environmental technology forward to earn green, so to speak. Everyone will benefit of processes that allow to use fewer raw materials, get rid of excess packaging, and recycle waste, for example.

When I was studying environmental marketing I realized how huge impact it could have on sustainable development. I think it has finally started to show how companies have adopted social responsibility into their strategies. Nowadays, brands take a stand on social issues.

Nike chose Colin Kaepernick as their campaign face after he protested against racism, social injustice and police brutality during the national anthem at the start of an NFL game. The ad created controversy and caused boycotts against Nike. But despite the negative publicity, the ad campaign was positive for the brand and its sales, and Nike’s stock share soared with a 6 billion dollar increase. They knew what their customers cared of, and the controversy made sure the message spread out.

Past two years, adidas has sold millions of pairs of shoes made of recycled ocean plastic. Consumers have bought the idea that every shoe is a small contribution to the preservation of our oceans as adidas is scaling up the production to 11 million pairs this year. Well, out of 450 million pairs they sell overall annually.

However, legislation isn't the only driving force anymore when companies are taking actions to preserve nature.

Companies are now taking calculated risks to show where they stand, and controversy can get people talking about a brand - for better or worse. But overall, consumers have shown their love to brands that support the same issues they do.

One person can make a difference. And companies are taking notice they should take a stance on social and environmental issues that their customers believe in. It shows whether it is a brand that has values that are aligned with their own. The balance of power has tipped toward the consumers.

So vote for a better future. Consume in a sustainable way. Don’t consume at all. Make a difference. Be an example.



keskiviikko 3. lokakuuta 2018

Are Algorithms and Data Killing Creativity?

When did the marketing become engineering? In the past, you only had to worry about how people react to your ads and messages. Now there are algorithms, filtering information in increasingly complex ways. To succeed, you need to play the system and know how to outsmart the algorithms.

Swipe up, pinch to zoom, and touch. Is it all about numbers, data, and such?

Data might seem cold at first sight, but you need to keep on your mind that the clicks, likes and shares are all human actions. Actually, Facebook, Google and other digital platforms rely today more than ever on these human signals, so you really have to touch the people to improve your metrics.

There is too much content on social media and internet for people to sort through, so algorithms do it for you, based on your past behaviour. Algorithms try to offer you the posts and stories that are relevant to you, among thousands of messages.

So, it’s about user experience, right?

Not quite, these algorithms have been created to get people spend more time on social networks. And that means more income to the platform owner if the monetization has been handled well. So basically, brands need to either pay up or make shareable content to be seen on social media.

The algorithms are in constant flux so it’s hard to keep up. Marketers have done weird stuff to outsmart the algorithms over the years. It’s not that long ago when people were writing for machines. That’s right. The web copy had to please Google’s crawlers in order to get your website on top of the search results.

I’ve been in a marketing department where there were more data analysts than creatives. There were also more marketing automation specialists than creatives, so it sounds like there’s no room for creativity in marketing anymore, is there?

Quite the contrary. Today, marketing efforts rely on your ability to turn data into insights that direct your creative work. Be the end result then cat videos, a Chuck Norris cameo or whatever.

More than ever, you need creativity because you need to figure out what to do with all the data and everything it can provide you with. Nowadays, marketing requires people working at the intersection of technology, business, and arts, combining data and creativity.

But numbers can be deceiving because they tell you what you want them to tell you. So you need to make the data work for you, not the other way around. Just because your content has reached thousands of people, it doesn’t mean those people would have in fact seen your content. You have to interrogate the data to get real insights.

There isn’t much time to make an impression before the user has swiped from one post to another, so you need to start creating thumb-stopping content. You need to make those few moments count. You have to be able to crystallize everything in 140 characters or less. Even that is too much. Try an image or a 6-second video that cuts through the clutter.

Luckily today there’s data to back up your decisions, taking bias out of the equation. And there are tools that allow you to experiment, compare with A/B testing, and do real-time adjustments.

And in the end, everything still relies on the killer idea that makes your thumb stop and leaves a lasting impression.
"No matter how much technology you have, you still have to be creative with it. Technology is only as creative as you are prepared to be." - Liam Howlett


sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Where's Your Startup Attitude?

I spent last Wednesday and Thursday at Slush startup conference in Helsinki. Anything seemed to be possible there. People were proud of what they were doing and they believed – no matter the industry – to have a new Rovio or Supercell on their hands.

Nowadays it’s only natural that David beats Goliath. It’s not a myth anymore. People love these underdog stories which make every Steve Jobs and Mark Zuckerberg a modern day legend. There were 5000 visitors at Slush, all full of game-changing ideas but turns out it’s not that easy to convert sheer enthusiasm to success.

Industry leaders come and go at an accelerating pace. New social media networks get millions of users quicker than ever and old are forgotten as quick as you can uninstall their app from your smartphone. Industry dinosaurs are in trouble when the agile upstarts do the unthinkable. For every record label there is a Spotify. For every TV network there is a Netflix. And the digital revolution is happening in every industry.

Still, I don’t see that startup companies would save Finland. That’s what they keep saying here. And that’s rubbish even when we have ZenRobotics which shows great promise in recycling the trash. Depending on source, even 90 percent of startups fail and usually they have only few employees before it’s all over. So do you really think they’re saving a nation?

Sure, we have great gaming infrastructure and couple of huge success stories on that field, and in general it’s now sexy to be an entrepreneur here in Finland. But what I would like to see is that this startup enthusiasm could be translated to slow-moving corporations. If two-man startups can change the world, imagine what the giants could do with all their resources if they only had the same passion and attitude.

The first step was to get all these creative entrepreneurs away from corporate restrictions. It means some people are glad Nokia lost the smartphone competition and the people who were let go started up new companies by themselves. The next step would be to get the same startup attitude to corporations to change the companies from the inside. And really, you shouldn’t rule out Nokia even if they soon sell their mobile phone division to Microsoft. You know, they have 150 years of experience in re-inventing themselves.

You should know by now it’s plain stupid when Goliaths stand still and think that they’re too big for a David to beat them. They should understand they’re so big a David just can’t miss them. There are too many examples when an industry leader has waited for other companies to revolutionize their business. If you don’t cannibalize yourself someone else will. The point is that you’re too late if you need to adapt to something only to keep up with the pace of your competition when you could have been the pioneer.

So innovation is not only for the startups. Also traditional companies should renew their business models, products, and services. And do it bolder and before anyone else makes it. Every company should have a startup attitude. How to do it then? Maybe form independent supercells out of talented employees like this one Finnish gaming company does. Or maybe give one day per week for your own projects like this one search engine company in Mountain View, California used to do? There are always possibilities to use the huge creative potential of your employees. So just do it.

I'd like to ask you one thing. Does the light sign in the photo below tell you to stop? Or has the world once again gone upside down thanks to a new innovation which has revolutionized our way of thinking, behavior, and daily activities? You choose if you should stop or go ahead.



The blogger is interested in new technologies and walks against red lights. To get a head start.

perjantai 9. maaliskuuta 2012

Äkälinnutko aaseja?

Pari viikkoa sitten kuulin, että Rovio Entertainmentin tyypit ovat aaseja tehdessään lisää Angry Birds -pelejä. Onko näin? Keskiajalla alkemistit yrittivät valmistaa kultaa tyhjästä. Nyt kun Roviolla on siihen kaava, sitä ei saisikaan käyttää. Peter Vesterbacka onkin todennut, että pahinta Suomessa on, jos menestyy. Ilmeisesti suomalaiset olisivat tyytyväisempiä, jos tämäkin menestystarina olisi tullut länsinaapurista. Sitten voitais olla kateellisia, kun niillä oli jo IKEA, Hennes & Mauritz, prinsessa Madeleine ja vaikka mitä.

Kun Vesterbacka ilmoitti yrityksensä tavoitteeksi kymmenkertaistaa liikevaihto joka vuosi ja siinä samalla ohittaa Disney, kuulin, että Angry Birds tulisi olemaan yhtä kestävä ilmiö kuin Tamagotchi. Niin Vesterbacka varmaan laskikin kaiken äkälintujen varaan. No ei! Ensinnäkin pelimyynti on vain yksi tulonlähde Roviolle. Angry Birds -brändi on lisensoitu yli tuhannelle eri oheistuotteelle. Pelimyyntikin on ollut vaatimatonta lähes miljardilla latauksella. Eikö se jo kerro, että ihmiset eivät ole vielä saaneet tarpeekseen äkälinnuista?

Roviolla ainakin nähdään, että nyt ollaan vasta nousukiidossa. Siitä kertoo eilinen Angry Birds Space -pelin lanseeraus kansainvälisellä avaruusasemalla. Taivaskaan ei ole enää rajana. Ei tuollainen onnistuisi perinteiseltä suomalaiselta markkinointiosastolta, jossa insinöörit tekevät päätökset ja koulutuksen saaneet markkinoijat kelpaavat lähinnä vain assistenteiksi. Kyllähän Angry Birds -brändin vahvistaminen useammalla tänä vuonna julkaistavalla pelillä todellakin saa roviolaiset vaikuttamaan aaseilta. Äkälintujen kuolemakin näyttää yhtä varmalta kuin jos sattuisi unohtamaan sen tamagotchinsa viikonlopun ajaksi ruokkimatta.

En millään usko, että 50 heikosti menestyneen pelin jälkeen Roviolla oltaisiin tyytyväisiä yhteen onnistumiseen. Lopettiko Disney yrittämisen keksittyään Mikki Hiiren? Roviolla on nyt aivan erillä tavalla resursseja panostaa tuotekehitykseen, jotta he voisivat tehdä 50 uutta peliä pois alta ennen sitä seuraavaa uutta hittiään. Ei tässä nyt ihan vaatimaton brändi ole kyseessä, jos NASA tekee Rovion kanssa yhteistyötä. Onhan se uskomatonta, että NASA:n tavoitteena on kasvattaa kiinnostusta tiedettä ja avaruushankkeita kohtaan suomalaisen Angry Birds -pelin avulla. Roviolla katsotaan tähtitaivasta ja uskotaan unelmiin. Tekisitte tekin samoin.

sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Kuinka tuhlata Loton jättipotti alle minuutissa?

Lotossa oli eilen jaossa viisi miljoonaa euroa. Kyseessä on iso raha, mutta kyllä senkin saisi tuhlattua ihan helposti alle minuutissa. Super Bowlin mainoskatkolla 30 sekunnin spotti maksaa nimittäin huimat 3,5 miljoonaa dollaria. Voiko tuollaisille rahoille saada haluttua vastinetta?

Vertailun vuoksi: Pekka Haaviston parin minuutin Flashmob Finlandia -mainoksen esittäminen maksoi lauantai-iltana Putouksen mainoskatkolla 40 000 - 50 000 euroa.

Neljä edellistä Super Bowlia ovat olleet viiden katsotuimman ohjelman joukossa Yhdysvalloissa ja tänä vuonna odotetaan jälleen uutta katsojaennätystä. Joillekin ohjelman mainoskatkoista on tullut itse ottelua tärkeämpiä. Väitetään, että melkein puolet amerikkalaisista katsojista seuraa lähetystä enemmän mainosten kuin itse ottelun vuoksi.

Ehkä siis voidaan unohtaa urbaanilegenda, jonka mukaan Yhdysvaltojen viemärijärjestelmä olisi kovalla koetuksella ottelun mainoskatkoilla, kun miljoonat ihmiset vetävät pönttöjään yhtä aikaa. Kerrankin mainoskatkoja, jotka todella katsotaan! Lähes puolet 110 miljoonasta TV-katsojasta tekee melko paljon. Kyllähän tuollaisesta voi maksaa Loton jättipotin verran.

Suurin osa Super Bowlin mainospaikoista myydäänkin neljä kuukautta ennen ottelua. Ei siis ihme, että Super Bowlin mainosaika on kallistunut 60 prosentilla kymmenessä vuodessa. Ja tuossa on kyse vasta mainosajan hinnasta. Sitä ennen on täytynyt tuottaa korkean budjetin mainoselokuva, jonka kehtaa esittää 110 miljoonalle TV-katsojalle.

Jos joku ei ole vielä vakuuttunut, kyse ei ole ainoastaan 30 sekunnin mainosajasta ottelun lomassa, vaan brändit haluavat mainostensa olevan keskusteluaiheita ottelun jälkeisinä päivinä ja koko vuoden. Ei hätää, nykypäivänä Super Bowl -mainokset löytävät tiensä YouTubeen. Viime vuoden mainoksista suosituin oli epäilemättä Volkswagenin The Force -mainos.


Volkswagen otti riskin julkaisemalla kyseisen mainoksen Internetissä jo muutamaa päivää ennen ottelua. Perinteisestihän Super Bowl -mainokset ovat olleet tarkoin varjeltuja salaisuuksia. Tällä kertaa riskin ottaminen kannatti, sillä kyseisestä videosta tuli viraalihitti, joka on kerännyt jo yli 50 miljoonaa osumaa. Siis suunnilleen saman verran kuin niistä amerikkalaisista TV-katsojista seuraa ottelua mainosten takia. Monien mielestä ennakkojulkistus on ollut yksi kyseisen mainoksen menestymisen syistä. Jos se toimi Volkswagenilla, miksei se onnistuisi muiltakin?

Tänä vuonna teemana onkin ollut Super Bowl -mainosten ennakkojulkaisu, kun muut brändit ovat seuranneet Volkswagenin esimerkkiä. Olen nähnyt YouTubessa ja eri blogeissa yli parikymmentä Super Bowl -mainosta, joiden ensi-ilta olisi tavallisesti ollut vasta ensi yön mainoskatkoilla. Osalla tämän vuoden mainoksista näyttäisi olevan jo yli kymmenen miljoonaa osumaa ennen ottelua. Mutta onnistuuko riskinotto? Meneekö Super Bowlin mainoskatkoilta hohto? Jaksetaanko mainoksista puhua enää ottelun jälkeen? Miksi edes maksaa maailman kalleimmasta mainosajasta, jos voi saada tuollaisen näkyvyyden jo ennen ottelua? No, eihän se olisi onnistunut ilman Super Bowl -mainoksen statusta.

Super Bowl -mainoksilla haetaan pitkäkestoista vaikutusta. Tämäkin Volkswagenin mainos pyöri Suomen televisiossa vielä tammikuussa. Super Bowl -mainoksia arvioidaan viikon ajan blogeissa ja uutisissa ja niitä muistellaan vielä kerran ennen seuraavan vuoden ottelua. Eli kyllä rahoille voi saada vastinetta, mutta ei se kuule sovi teidän bisnekselle yhtään. Noilla hinnoilla harvoilla on varaa lähteä mukaan leikkiin. Ja oikeasti, saavatko Super Bowl -mainoskatkon brändit kasvatettua myyntiään sen miljoonapanostuksen verran?

maanantai 23. tammikuuta 2012

Onpa surkian pieni

Olen viime aikoina kuullut pariinkiin otteeseen kommentteja, että yritysten ei kannata mennä Twitteriin, kun se on niin pieni. Siitäkään ei ole kovin pitkä aika, kun samaiset henkilöt olivat Facebookiin menemistä vastaan, koska se oli kuulemma jo hiipumassa. Tuntuuko siltä, että sosiaalinen media olisi jotenkin menettämässä merkitystään?

Totuushan on, että sosiaalisen median kiivaimmat vastustajat ovat niitä, jotka eivät sosiaalista mediaa edes käytä. Juuri ne, jotka eivät ole Facebookissa ja Twitterissä, tuntuvat kaikista parhaiten tietävän sosiaalisen median ongelmat. Uskomatonta kyllä, nämä ”markkinoijat” perustavat tietonsa iltapäivälehtien sensaationhakuisiin artikkeleihin. Sieltähän se tieto Facebookin hiipumisestakin oli löytynyt jostain julkkisjuorujen ja horoskooppien välistä.

Kuinka pieni tämä Twitter sitten on? Twitterillä on vaivaiset 100 miljoonaa aktiivista käyttäjää. Vuoden vaihtuessa Twitterissä lähetettiin parhaimmillaan vaatimattomat 16 197 tweettiä sekunnissa. Lady Gagalla on tällä hetkellä ainoastaan 18 miljoonaa seuraajaa. Eivät noin pienet luvut voi kiinnostaa yhtään kansainvälistä yritystä. Ja oliko niin, että Twitteriä ei käytetä ollenkaan Suomessa?

Eilen presidentinvaalien tulosillan aikana lähetettiin yli 4600 tweettiä #vaalit2012-hashtagilla. Oli mahdotonta ehtiä lukea kaikkia viestejä, vaikka niiden maksimipituus oli vaivaiset 140 merkkiä. Mukana eivät olleet ainoastaan vannoutuneet tweettaajat, vaan huomasin monien suomalaisten luoneen Twitter-tilejä ihan vain vaalikommentointia varten. #Haavisto-hashtag taisi olla illan aikana ihan "trending topic" eli kymmenen puhutuimman aiheen joukossa maailmassa.

Se ei varmasti vähentänyt suomalaisten tweettajien innostusta, kun #vaalit2012-hashtagia käyttämällä saattoi saada omat tweettinsä ihan telkkariin teksti-tv:n kanavalle 398. Tuo voi äkkiseltään tuntua hieman nololta, mutta se oli kaikkea muuta Twitterin käyttäjille. Siinä ne tweetit vaihtuivat koko tuloslähetyksen ajan kuvaruudun yläreunassa, ja twiittaaja vuorollaan pääsi kymmeneksi sekunniksi valtakunnalliseen lähetykseen. YLE julkaisi yli 1000 tweettiä.

Minä olisin seurannut tulosiltaa muutenkin, mutta kyllä YLEn aktiivinen Twitterin hyödyntäminen on tuonut aivan uuden ulottuvuuden vaaleihin, euroviisuihin ja itsenäisyyspäivän vastaanottoon. Monet tweettaajat seuraavat kyseisiä tapahtumia ainoastaan aktiivisen Twitter-keskustelun ja teksti-tv:n ansiosta. Kyse on siis täysin merkityksettömästä ilmiöstä, jota ei kannata edes harkita yhdeksi markkinointikanavaksi.

Edit: Se on sitten eri asia, mitä Twitteriin liittymisen jälkeen tapahtuu.

keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Miksi Paavo sanoi pöö?

Paavo Arhinmäki teki aiheellisen kysymyksen Paavo Lipposen tv-mainoksesta Nelosen uutisten ohjelmassa: ”Tää böö puhututti jonkun verran. Onks tää ihan mainostoimiston idea vai mistä tää oikein tullu? Jos ajatellaan viime presidentin vaaleja, niin siellä aika paljon naureskeltiin tälle Työväen presidentille. Niin tuleeks tästä presidentin vaaleista nyt enemmänki mainostoimistojen kikkailujuttu, vai?”

Vaalit ovat tuntuneet nimenomaan mainostoimistojen leikkikentältä 2000-luvulla. Nykyisin monesti valitetaan, että puolueiden välillä ei ole enää minkäänlaisia eroja. Tämän vuoksi puolueet joutuvat turvautumaan vaalikampanjoissaan mainostoimistojen luomiin mielikuviin. Mitä siitä sitten seuraa, jos mainostoimisto ja taustavoimat eivät onnistu yksiselitteisesti kiteyttämään tv-mainoksessa Paavo Lipposen kampanjaviestiä? Paavo Lipponen joutuu selittelemään sitä Nelosen uutisten ohjelmassa.

En usko, että mainostoimistoilla on vielä kova hinku ryhtyä vaikuttamaan puolueohjelmiin. Voimakas kilpailu on kuitenkin johtanut siihen, että mainostoimistot pyrkivät nyt olemaan asiakkaidensa strategisia kumppaneita. Niinpä mainostoimistot yrittävät puuttua jopa tuotekehitykseen, vaikka asiakas olisi pyytänyt pelkästään lanseerauskampanjan suunnittelua ja toteutusta.

Valitettavasti moni markkinoinnin suhteen osaamattomampi yritys haksahtaa siihen, että siellä kuvitellaan mainostoimiston kykenevän kertomaan, mikä meidän markkinointistrategia on. Anteeksi vaan, mutta eikö strategisen osaamisen tulisi olla nimenomaan yrityksellä itsellään? Voiko olla mahdollista, että yritys ei itse tunnista edes kilpailijoitaan tai asiakasryhmiään? Kyllä voi.

Maailman arvokkaimpien brändien listalla kymmenen kärjessä on seitsemän high-tech -brändiä. Lisäksi yli neljännes maailmanlaajuisista kärkibrändeistä toimii joko tietotekniikka- tai tietoliikennealalla. Kansainvälisesti high-tech -yrityksissä on siis erittäin vahvaa markkinointiosaamista. Suomessa tämän asian osalta ollaan täysin hakoteillä. Viidenkymmenen arvokkaimman suomalaisbrändin joukossa on vain neljä tieto- ja viestintätekniikka-alan yritystä. Mistäköhän se johtuu?

Suomalaisyritykset ovat erittäin insinöörivetoisia. Ja kun ei löydy osaamista ja varmuutta markkinoinnin saralla, tuollaisissa yrityksissä uskotaan turhankin herkästi kaikkeen, mitä mainostoimistot kertovat. Pöö. Ei ole mitään pelättävää?

On, siinä on hemmetisti pelättävää, kun yrityksiä ja puolueita ryhdytään ohjaamaan ulkopäin. Ulkopuolinen voi nähdä asiat uudesta näkökulmasta ja tuoda paljon tuoreita ideoita toimintaan, mutta mainostoimiston osaaminen on aina hyvin ohutta asiakkaan toimialalla. Mutta mistäpä sitä tulevaisuudessa sitten tietää, onko jokin asia oikeasti kokoomuslaista politiikkaa vai onko siinä kyse vaan Bob Helsingin kampanjasta?

Johonkin se raja täytyy vetää ja rajan vetäminen vaatii yritysten ja puolueiden markkinointi- ja viestintäosaamisen vahvistamista sisäisesti. Vai ei kai kukaan kuvittele, että mainostoimistosta löytyisi se vahvin osaaminen mille tahansa toimialalle?